Esittely

Kuka, mitä ja missä?

Tuhkavuorten varsinaisena emäntänä toimin siis minä, Kaisa Hurme, vuosimallia -76. Asustamme tuon paremman puoliskoni Ninan kanssa Pirkanmaalla, Pälkäneellä, Laitikkalan kylässä, punaisessa talossa keskellä metsää ja peltoja. :o))

Tällä hetkellä kotona asuvaan laumaamme kuuluvat lapinporokoiranartut Sylvi (04/2011) sekä Maikki (02/2017). Lapinporokoirien topakkoina paimenina toimii welsh corgi pembroke nartut Runo (02/2012), Ymmi (03/2017) ja Loru (10/2018) . Ja koko koiralaumaa tietenkin määrää oranssi maatiaiskissaneiti Peppi (12/2011). Koirista löydät lisää infoa ylävalikon linkistä: Omat koirat.

Kotona asuvien koirien lisäksi on sijoituskodeissa joitakin koiria, niihin voit tutustua tarkemmin niiden omilla sivuilla.

Koiramme elävät sisällä kotona rakastettuina perheenjäseninä. Ne saavat myös ulkoilla vapaasti aidatulla pihallamme. Meillä on myös tarhoja pihalla, joissa koiramme yleensä viettävät aikaa, kun ketään ei ole kotosalla. Lähistöltä löytyy myös hiekkakuoppia ja ihania metsiä, jossa käymme päivittäin ulkoilemassa. En harrastele aktiivisesti mitään ihmeempää koirieni kanssa, vaan haluan jakaa ajan tasaisesti koko lauman kesken. Etenkin Tuhkan kanssa tuli kyllä kokeiltua kaikenlaisia lajeja, mutta mieluummin kuitenkin vietämme aikamme koko porukan kanssa tasapuolisesti, ulkoillen, ja muuten yhdessä touhuten. Näyttelyissä käymme suhteellisen aktiivisesti. Mahdollisuuksien mukaan yritän myös viedä lapinporokoiriani kerran vuodessa pohjoisessa järjestettäviin lappalaiskoirille tarkoitettuun poropaimennustestiin. On minusta ollut hurjan mielenkiintoista seurata niiden taipumuksia ja reagointia asiaan, johon ne alunperinkin on tarkoitettu.

Kasvatuksesta

Muutama sananen ja ajatus kasvattamisesta, tavoitteistani ja minulle tärkeistä asioista. Pyrin kasvatuksessani hyväluonteisiin ja terveisiin koiriin, joiden kanssa olisi mukava elää ja olla. Rodunomaisia yksilöitä, luonteen ja terveyden ollessa etusijalla. Toki kauneus tai komeus on mukava lisä, mutta ei mielestäni tärkein asia. Yritän yhdistelmiä miettiessäni katsoa pidemmällekin kuin vain tähän päivään, ja tehdä sellaisia valintoja, että niillä olisi jatkuvuutta myös tulevaisuudessa, toki edellyttäen, että perusasiat, joista jo yllä mainitsinkin, ovat kohdallaan.

Toivoisin, että kasvattini vietäisiin virallisiin terveystarkastuksiin, minusta se on tärkeää tietoa rodustamme, niin kokonaisuutena kuin yksilöinäkin. Lonkat, kyynärät, polvet ja silmät on minusta mukavan kattava tietopaketti, ja näitä toivoisin kasvateiltanikin tutkittavan. Olisi toki mukavaa, että jokainen kasvattini myös käväisisi edes kerran virallisessa näyttelyssä, saamassa jonkun arvion ulkomuodostaan ja rakenteestaan. Kaikkein eniten kuitenkin arvostan ja toivon kasvateilleni hyviä, luotettavia ja yhteistyökykyisiä koteja. Koteja, joissa on otettu selvää, millainen rotu on lapinporokoira. Lapinporokoira on kuitenkin aktiivinen ja toimintaa kaipaava työkoira, eikä sovi pelkästään sohvan nurkkaan tai pihan perälle yksikseen oleilemaan, liian vähillä aktiviteeteilla saat siitä melko varmasti itsellesi ongelmakoiran. Se tarvii paljon liikuntaa ja aktiviteetteja, ja suht itsenäisen ja vahvan luonteensa vuoksi myös järjestelmällisen ja hyvän tapakasvatuksen. Jatkuva harrastaminen tai treenailu eri lajeissa ei ole mitenkään pakollista, mutta toimintaa lapinporokoira kuitenkin vaatii, ja ulkoiluun ja touhuun se on valmis säällä kuin säällä. Ei sitä väsytä, vaikka ulkona sataisikin. :)

Enemmän kuin mielelläni pidän yhteyttä kasvattieni omistajiin ja sijoituskoirien haltijoihin, ja haluan kuulla sekä hyviä, että vähemmän hyviä kuulumisia, ihan kasvattieni koko elämän ajan. Kaikki kasvattieni tulokset, niin terveys, näyttely- ym. löytyvät meidän kotisivuiltamme. Haluan olla avoin ja rehellinen, kertoa kaikki tulokset ja kuulumiset sivuillamme, minusta se on ainut tapa viedä rotua eteenpäin, salailusta tai tietojen kertomatta jättämisestä ei minusta ole hyötyä kenellekkään.

Ensimmäinen pentue Tuhkavuorten kennelnimelle syntyi syksyllä 2004, lunnikoiranartulle "Saana". Lunnikoira ei kuitenkaan tuntunut siinä määrin omalta rodulta, että olisin halunnut jatkaa kasvatusta sen parissa. Lähinnä lunnikoiran terveys ja luonne eivät olleet sitä luokkaa, mitä koiralta loppujen lopuksi toivon ja odotan. Nyt ainakin lapinporokoira tuntuu olevan se minun rotuni, joka kiinnostaa ja josta haluan oppia koko ajan lisää ja lisää. Toisena mielenkiinnon kohteena on tosiaan nuo corgit, kaksi pentuetta on tähän mennessä syntynyt meillä noita iloisia pieniä tappijalkoja.

Pennut syntyvät sisällä rauhallisessa huoneessa, jossa emä saa olla aluksi rauhassa pentujensa kanssa. Kun pennut varttuvat, saavat ne touhuilla ihmisten ja ystävällisten aikuisten koirien kanssa. Pennut saavat myös ulkoilla ja tutkailla maailmaa pihapiirissä. Pentuja ei eristetä mihinkään erillisiin kenneltiloihin, vaan ne saavat kasvaa ja kehittyä erilaisten äänien, ihmisten, toisten koirien ja muiden tavallisten asioiden keskellä.

Pennut luovutetaan rekisteröityinä, tunnistusmerkittyinä, asianmukaisesti madotettuina, ja eläinlääkärin tarkastamina. Mukaan tulee pieni pakkaus ruokaa, jota pentu on täällä synnyinkodissaan tottunut syömään ja hoito-ohjeet, ja liitän pennunostajan ensimmäiseksi vuodeksi rotujärjestöömme hänen niin halutessaan. Käytän Suomen Kennelliiton virallisia kauppa- ja sijoitussopimuksia.

Tervetuloa seikkailemaan Tuhkavuorten kotisivuille!!
Jos haluat tulla vierailulle ja tutustumaan laumaamme, niin ota yhteyttä, yhteystiedot löydät etusivulta.

Terveisin,
Kaisa ja lauma